top of page
Glucavena - Eroon korkeasta kolesterolista.077.png

30 kysymystä ja vastausta kolesteroliin liittyen

Writer's picture: Liisa-MariLiisa-Mari

Päivitetty: 25. lokak. 2024

Tässä on 30 yleistä kysymystä liittyen kolesteroliin.


Mitä kolesteroli on ja miksi se on tärkeää elimistössä?


Kolesteroli on rasva-aine, jota elimistö tuottaa luonnollisesti ja jota saadaan myös ravinnosta. Se on tärkeä solujen rakennusaine ja osallistuu moniin biologisiin prosesseihin, kuten solukalvojen muodostamiseen ja ylläpitoon. Lisäksi kolesteroli on välttämätön tietyille hormoneille, kuten kortisolille ja sukupuolihormoneille, sekä D-vitamiinin ja sappihappojen tuotannolle, jotka auttavat rasvojen pilkkomisessa ja imeytymisessä suolistossa.

Elimistö tarvitsee kolesterolia, mutta liiallinen kolesterolin määrä veressä, erityisesti "huono" LDL-kolesteroli, voi johtaa terveysongelmiin. LDL-kolesteroli voi kertyä valtimoiden seinämiin ja aiheuttaa plakkia, joka ahtauttaa verisuonia ja lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. "Hyvä" HDL-kolesteroli puolestaan kuljettaa ylimääräisen kolesterolin takaisin maksaan, jossa se hajotetaan tai poistetaan elimistöstä. Siksi kolesterolitasojen tasapainottaminen on tärkeää sydämen ja verisuonten terveyden ylläpitämiseksi.


Mikä ero on LDL- ja HDL-kolesterolilla?


LDL- ja HDL-kolesteroli ovat kaksi eri tyyppiä lipoproteiineja, jotka kuljettavat kolesterolia veressä. LDL-kolesteroli (Low-Density Lipoprotein) tunnetaan "huonona" kolesterolina, koska se kuljettaa kolesterolia maksasta verisuoniin. Jos LDL-kolesterolia on liikaa, se voi kerääntyä valtimoiden seinämiin ja muodostaa plakkia, mikä ahtauttaa verisuonia ja lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä, kuten sydänkohtauksia ja aivohalvauksia.


HDL-kolesteroli (High-Density Lipoprotein) puolestaan tunnetaan "hyvänä" kolesterolina. Se kerää ylimääräisen kolesterolin verisuonista ja kuljettaa sen takaisin maksaan, missä kolesteroli hajotetaan tai poistetaan elimistöstä. HDL-kolesteroli auttaa siis puhdistamaan verisuonia ylimääräisestä kolesterolista ja vähentämään ateroskleroosin riskiä. Optimaaliset kolesterolitasot tarkoittavat, että HDL-kolesterolia on riittävästi suhteessa LDL-kolesteroliin, mikä tukee sydän- ja verisuoniterveyttä.


Miksi korkea LDL-kolesteroli on haitallista?


Korkea LDL-kolesteroli on haitallista, koska se lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. LDL-kolesteroli kuljettaa kolesterolia maksasta verisuoniin, ja jos sitä on liikaa, se voi alkaa kerääntyä valtimoiden seinämiin. Tämä kerääntyminen muodostaa plakkia, joka ahtauttaa verisuonia ja tekee niistä vähemmän joustavia. Tämä prosessi, joka tunnetaan nimellä ateroskleroosi, voi johtaa verenkierron häiriöihin ja estää hapen sekä ravinteiden tehokkaan kulun eri kehon osiin.

Plakin muodostuminen voi myös aiheuttaa vakavia ongelmia, jos se repeytyy, sillä tämä voi johtaa verihyytymien syntymiseen. Verihyytymät voivat tukkia verisuonet kokonaan, mikä voi aiheuttaa sydänkohtauksen tai aivohalvauksen. Näin ollen korkea LDL-kolesteroli on erityisen vaarallinen sydämen ja aivojen terveydelle. Siksi LDL-kolesterolin hallinta on tärkeää sydän- ja verisuonitautien ehkäisemiseksi.


Kuinka HDL-kolesteroli suojaa sydäntä?


HDL-kolesteroli (High-Density Lipoprotein) suojaa sydäntä toimimalla "hyvänä" kolesterolina. Sen pääasiallinen tehtävä on poistaa ylimääräinen kolesteroli verisuonista ja kuljettaa se takaisin maksaan, missä se joko hajotetaan tai poistetaan elimistöstä. Tämä prosessi auttaa pitämään valtimoiden seinämät puhtaina ja estää kolesterolin kertymisen niihin.


HDL-kolesteroli vähentää riskiä, että valtimoihin muodostuu plakkia, mikä voi aiheuttaa valtimoiden ahtautumista ja kovettumista, eli ateroskleroosia. Tämä plakin muodostuminen on keskeinen sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Lisäksi HDL

ä on anti-inflammatorisia ja antioksidatiivisia ominaisuuksia, jotka auttavat suojaamaan verisuonia. Korkea HDL-taso yhdistetään pienempään riskiin sairastua sydänkohtaukseen tai aivohalvaukseen, koska se edistää sydämen ja verisuonten terveyttä pitämällä kolesterolitasapainon kunnossa.



Mikä on triglyseridien rooli kolesterolin yhteydessä?


Triglyseridit ovat eräänlainen rasva, joka kiertää verenkierrossa, ja niillä on tärkeä rooli kehon energiavarastona. Kuten kolesteroli, myös triglyseridit liikkuvat verenkierrossa lipoproteiinien avulla. Vaikka triglyseridit ja kolesteroli ovat erilaisia rasvoja, niiden yhteys on tärkeä sydän- ja verisuoniterveyden kannalta.


Kohonneet triglyseriditasot voivat olla merkki siitä, että elimistö ei käytä kaikkea saatavilla olevaa energiaa, jolloin ylimääräinen rasva varastoidaan. Korkeat triglyseriditasot yhdessä korkean LDL-kolesterolin kanssa voivat lisätä riskiä valtimoiden kovettumiselle eli ateroskleroosille, mikä johtaa sydänsairauksien ja aivohalvauksen riskiin. Lisäksi korkeat triglyseriditasot voivat heikentää HDL-kolesterolin (hyvän kolesterolin) toimintaa, mikä vähentää elimistön kykyä poistaa ylimääräistä kolesterolia valtimoista.


Näin ollen korkeat triglyseridit ovat erityisen haitallisia silloin, kun ne esiintyvät yhdessä korkean LDL-kolesterolin tai matalan HDL-kolesterolin kanssa, sillä ne lisäävät merkittävästi sydän- ja verisuonitautien riskiä.


Miten ruokavalio vaikuttaa kolesterolitasoihin?


Ruokavalio vaikuttaa merkittävästi kolesterolitasoihin, erityisesti LDL-kolesteroliin (huono kolesteroli) ja HDL-kolesteroliin (hyvä kolesteroli). Tietyt ruoka-aineet voivat nostaa LDL-kolesterolia ja lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä, kun taas toiset ruoat voivat auttaa alentamaan LDL-tasoja ja nostamaan HDL-kolesterolia.


Tyydyttyneet rasvat ja transrasvat, joita löytyy muun muassa rasvaisista eläintuotteista, uppopaistetuista ruoista ja prosessoiduista elintarvikkeista, voivat nostaa LDL-kolesterolia. Näiden rasvojen saannin rajoittaminen ja niiden korvaaminen terveellisemmillä rasvoilla, kuten tyydyttymättömillä rasvoilla, auttaa pitämään kolesterolitasot kurissa. Esimerkiksi oliiviöljy, avokado ja pähkinät sisältävät terveellisiä tyydyttymättömiä rasvoja, jotka voivat nostaa HDL-kolesterolia ja vähentää LDL-kolesterolia.


Kuitupitoiset ruoat, kuten kaura, ohra, palkokasvit ja hedelmät, erityisesti niissä oleva beetaglukaani, auttavat alentamaan kolesterolia sitomalla sappihappoja suolistossa, mikä lisää kolesterolin poistumista kehosta. Myös kasvisterolit ja stanolit, joita löytyy tietyistä kasviperäisistä elintarvikkeista ja lisäravinteista, voivat alentaa LDL-kolesterolia estämällä kolesterolin imeytymistä suolistossa.


Ruokavalion keskeinen vaikutus näkyy myös sokerin ja puhdistettujen hiilihydraattien kulutuksessa. Runsas sokerin ja valkoisten jauhojen saanti voi nostaa triglyseriditasoja ja laskea HDL-kolesterolia, mikä lisää sydänsairauksien riskiä. Tasapainoinen ruokavalio, joka sisältää paljon kasviksia, täysjyviä, terveellisiä rasvoja ja kuitua, on avain kolesterolin hallintaan ja sydänterveyden edistämiseen.


Voiko korkea kolesteroli johtua pelkästään perintötekijöistä?


Kyllä, korkea kolesteroli voi johtua pelkästään perintötekijöistä, ja tätä tilaa kutsutaan familiaaliseksi hyperkolesterolemiaksi. Se on perinnöllinen geneettinen sairaus, jossa kehon kyky poistaa ylimääräinen LDL-kolesteroli verestä on heikentynyt. Tämä johtuu siitä, että perintötekijät vaikuttavat siihen, kuinka maksa käsittelee ja poistaa kolesterolia. Jos molemmilta vanhemmilta peritään geenimuutokset, kolesterolitasot voivat olla erittäin korkeat jo varhaisessa iässä, mikä lisää merkittävästi riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.


Perinnöllinen korkea kolesteroli voi esiintyä myös ilman perinteisiä riskitekijöitä, kuten epäterveellistä ruokavaliota tai liikunnan puutetta. Monilla familiaalista hyperkolesterolemiaa sairastavilla ihmisillä kolesterolitasot voivat olla huomattavan korkeat, vaikka he noudattaisivat terveellistä elämäntapaa. Tässä tapauksessa ruokavalion ja liikunnan lisäksi lääkitys, kuten statiinit, on usein välttämätön kolesterolin hallitsemiseksi.


Vaikka perintötekijät voivat olla ratkaiseva tekijä kolesterolitasojen nousussa, useimmissa tapauksissa korkea kolesteroli on seurausta perintötekijöiden ja elintapojen yhteisvaikutuksesta. Perinnöllisesti alttius korkealle kolesterolille voi siis ilmetä voimakkaammin, jos ruokavalio ja elämäntavat eivät tue terveellisiä kolesterolitasoja.


Kuinka paljon kolesterolia pitäisi saada ravinnosta päivittäin?


Suositeltu päivittäinen saanti kolesterolille ravinnosta on nykyisten terveysohjeiden mukaan alle 300 milligrammaa päivässä. Tämä koskee terveitä aikuisia ilman merkittäviä sydän- tai verisuonisairauksien riskejä. Jos henkilöllä on kuitenkin todettu sydän- tai verisuonitauti, diabetes tai korkea kolesteroli, suositus on tiukempi – alle 200 milligrammaa päivässä.

Kolesteroli saadaan ravinnosta pääasiassa eläinperäisistä tuotteista, kuten lihasta, maitotuotteista, kananmunista ja rasvaisista kaloista. On tärkeää muistaa, että vaikka ravinnosta saatu kolesteroli vaikuttaa veren kolesterolitasoihin, sen vaikutus ei ole yhtä suuri kuin tyydyttyneiden rasvojen ja transrasvojen saannin. Näillä rasvoilla on suurempi vaikutus LDL-kolesterolin nousuun kuin ruokavalion kolesterolilla itsessään. Tyydyttyneitä rasvoja saadaan pääosin eläinkunnan tuotteista.


Monissa maissa ei enää suositella tarkkaa ylärajaa kolesterolin saannille, vaan keskitytään vähentämään tyydyttyneiden rasvojen kulutusta ja lisäämään terveellisten rasvojen, kuten tyydyttymättömien rasvojen ja omega-3-rasvahappojen, osuutta. Korkea kolesterolipitoisten ruokien, kuten kananmunien, käyttö voi olla turvallista kohtuudella, jos ruokavalio on muuten terveellinen ja sisältää runsaasti kasviksia, kuitua ja vähärasvaisia proteiineja.


Mitkä ruoat voivat alentaa kolesterolia tehokkaimmin?


Tietyt ruoat voivat auttaa alentamaan kolesterolia tehokkaasti, erityisesti LDL-kolesterolia (huono kolesteroli), joka on tärkeä sydän- ja verisuoniterveyden kannalta. Seuraavat ruoat ovat tunnettuja kolesterolia alentavista vaikutuksistaan:


  1. Kauratuotteet ja muut täysjyvät: Kaurassa on runsaasti liukoista kuitua, erityisesti beetaglukaania, joka sitoo kolesterolia suolistossa ja estää sen imeytymistä verenkiertoon. Säännöllinen kauran käyttö voi alentaa LDL-kolesterolia merkittävästi. Myös muut täysjyvät, kuten ohra ja kauraleseet, tarjoavat vastaavia hyötyjä.

  2. Palkokasvit: Pavut, linssit ja herneet ovat hyviä liukoisen kuidun lähteitä ja auttavat alentamaan LDL-kolesterolia. Palkokasvit myös edistävät täyteyden tunnetta, mikä auttaa hallitsemaan painoa ja vähentämään kolesterolia pitkällä aikavälillä.

  3. Pähkinät ja siemenet: Mantelit, saksanpähkinät ja pellavansiemenet ovat hyviä terveellisten rasvojen ja kuitujen lähteitä. Ne voivat auttaa alentamaan LDL-kolesterolia ja nostamaan HDL-kolesterolia. Pähkinöissä on myös steroleja, jotka estävät kolesterolin imeytymistä.

  4. Kasvisterolit ja -stanolit: Kasvisterolit ja stanolit, joita lisätään tiettyihin elintarvikkeisiin, kuten margariineihin ja jogurtteihin, voivat alentaa LDL-kolesterolia. Ne estävät kolesterolin imeytymistä suolistossa, mikä johtaa sen määrän vähenemiseen verenkierrossa.

  5. Rasvainen kala: Omega-3-rasvahappoja sisältävät kalat, kuten lohi, sardiinit ja makrilli, eivät suoraan alenna LDL-kolesterolia, mutta ne vähentävät triglyseriditasoja ja auttavat nostamaan hyvän HDL-kolesterolin määrää. Omega-3-rasvahapot myös vähentävät tulehdusta ja edistävät sydänterveyttä.

  6. Avokado: Avokadot ovat runsaasti tyydyttymättömiä rasvoja, jotka ovat terveellisiä rasvoja. Ne voivat auttaa alentamaan LDL-kolesterolia samalla, kun ne tukevat hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta.

  7. Oliiviöljy: Oliiviöljy on erinomainen monityydyttymättömien rasvojen lähde, ja se auttaa vähentämään LDL-kolesterolia. Käytä oliiviöljyä korvaamaan tyydyttyneitä rasvoja, kuten voita, ruoanlaitossa ja salaattikastikkeissa.

  8. Hedelmät, erityisesti sitrushedelmät ja marjat: Hedelmät, kuten omenat, appelsiinit ja marjat, sisältävät runsaasti liukoista kuitua ja antioksidantteja, jotka voivat auttaa alentamaan LDL-kolesterolia. Niissä oleva pektiini, erityisesti sitrushedelmissä, on erityisen tehokasta kolesterolin imeytymisen vähentämisessä.

  9. Vihreät lehtivihannekset: Esimerkiksi pinaatti, lehtikaali ja parsakaali sisältävät antioksidantteja ja kuitua, jotka edistävät sydänterveyttä ja alentavat kolesterolitasoja.


Yhdistämällä näitä ruokia säännöllisesti ruokavalioon ja vähentämällä tyydyttyneiden rasvojen sekä transrasvojen käyttöä, voit tehokkaasti alentaa kolesterolitasoja ja edistää sydämen terveyttä.


Miten sokerin kulutus vaikuttaa kolesterolitasoihin?


Sokerin liiallinen kulutus voi vaikuttaa negatiivisesti kolesterolitasoihin ja sydänterveyteen. Vaikka sokeri ei sisällä kolesterolia, se voi epäsuorasti vaikuttaa LDL-kolesterolin (huono kolesteroli), HDL-kolesterolin (hyvä kolesteroli) ja triglyseridien pitoisuuksiin veressä.


  1. Triglyseriditasojen nousu: Kun keho saa liikaa sokeria, ylimääräinen sokeri muuttuu maksassa triglyserideiksi, jotka ovat eräänlaisia rasvoja. Korkeat triglyseriditasot voivat lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä, sillä ne yhdessä korkean LDL-kolesterolin kanssa edistävät valtimoiden kovettumista (ateroskleroosia). Tämä prosessi kaventaa verisuonia ja lisää sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiä.

  2. HDL-kolesterolin lasku: Runsas sokerin kulutus voi myös heikentää HDL-kolesterolin tasoja. Koska HDL-kolesteroli auttaa poistamaan ylimääräisen kolesterolin verenkierrosta ja kuljettamaan sen takaisin maksaan, matalat HDL-tasot voivat tarkoittaa, että kolesteroli jää pidemmäksi aikaa valtimoihin, mikä lisää sydänsairauksien riskiä.

  3. Insuliiniresistenssi ja kolesteroli: Korkea sokerin saanti voi johtaa insuliiniresistenssiin, mikä vaikuttaa negatiivisesti lipidien aineenvaihduntaan. Tämä voi lisätä LDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuuksia veressä. Insuliiniresistenssi liittyy myös metaboliseen oireyhtymään, joka lisää merkittävästi sydänsairauksien riskiä.

  4. Painonnousu: Liiallinen sokerin kulutus on yhteydessä painonnousuun ja erityisesti vatsarasvan kertymiseen. Ylipaino ja erityisesti vyötärönympäryksen kasvu liittyvät suoraan korkeampiin LDL-kolesterolitasoihin ja alhaisempiin HDL-tasoihin. Ylipaino voi myös lisätä triglyseridien määrää veressä, mikä edelleen pahentaa kolesterolitasapainoa.


Vaikka sokeri ei ole ainoa tekijä kolesterolin hallinnassa, sen liiallinen kulutus voi heikentää kehon kykyä pitää kolesterolitasot terveellisellä tasolla. Vähentämällä lisätyn sokerin määrää ja suosimalla täysravintoaineita, kuten kuituja ja terveellisiä rasvoja, voi parantaa kolesterolitasoja ja edistää sydämen terveyttä.


Kuinka liikunta auttaa alentamaan kolesterolia?


Liikunta auttaa tehokkaasti alentamaan kolesterolia ja parantamaan sydänterveyttä useilla eri tavoilla. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus vaikuttaa sekä LDL-kolesteroliin (huono kolesteroli) että HDL-kolesteroliin (hyvä kolesteroli), ja sen hyödyt ulottuvat myös triglyseridien vähentämiseen.


  1. HDL-kolesterolin nousu: Liikunta nostaa HDL-kolesterolin tasoa, joka toimii suojana sydäntä vastaan. HDL kuljettaa ylimääräisen kolesterolin pois valtimoista ja takaisin maksaan, missä se hajotetaan tai poistetaan elimistöstä. Jo kohtuullinenkin liikuntamäärä voi nostaa HDL-tasoa ja parantaa kolesterolitasapainoa.

  2. LDL-kolesterolin väheneminen: Vaikka liikunnan vaikutus LDL-kolesterolin suoraan vähentämiseen ei ole yhtä dramaattinen kuin HDL

    osalta, se auttaa pienentämään LDL-partikkeleiden kokoa ja tekee niistä vähemmän haitallisia. Pienet, tiheät LDL-partikkelit ovat alttiimpia kiinnittymään valtimoiden seinämiin, ja liikunta auttaa vähentämään juuri näitä haitallisia partikkeita.

  3. Triglyseriditasojen aleneminen: Liikunta auttaa myös alentamaan triglyseriditasoja, jotka ovat eräs rasva-aineiden muoto. Korkeat triglyseridit yhdessä korkean LDL-kolesterolin kanssa lisäävät merkittävästi sydän- ja verisuonitautien riskiä. Liikunta parantaa rasvojen aineenvaihduntaa, mikä auttaa vähentämään triglyseridejä veressä.

  4. Painonhallinta ja rasvanpoltto: Liikunta auttaa polttamaan kaloreita ja vähentämään kehon rasvakudosta, mikä parantaa kokonaiskolesterolitasapainoa. Erityisesti vyötärön alueen rasva liittyy korkeampaan LDL-kolesteroliin ja triglyserideihin, joten liikunnan kautta saavutettu painonhallinta auttaa hallitsemaan näitä haitallisia tekijöitä.

  5. Insuliiniherkkyyden parantaminen: Liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä, mikä tarkoittaa, että keho pystyy paremmin säätelemään verensokeritasoja ja rasva-aineenvaihduntaa. Tämä vaikuttaa suotuisasti kolesterolitasoihin ja vähentää samalla riskiä metabolisille sairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle.

  6. Kardiovaskulaarisen terveyden parantaminen: Liikunta vahvistaa sydäntä ja verisuonia, parantaa verenkiertoa ja edistää terveellistä valtimoiden toimintaa. Tämä voi auttaa vähentämään valtimoiden kovettumista (ateroskleroosia) ja tukee kolesterolitasojen hallintaa pitkällä aikavälillä.


Säännöllinen kestävyysliikunta (kuten kävely, pyöräily tai uinti) sekä voimaharjoittelu tukevat molemmat kolesterolin hallintaa ja sydänterveyttä. Asiantuntijat suosittelevat vähintään 150 minuuttia kohtuullisen intensiivistä liikuntaa viikossa tai 75 minuuttia intensiivistä liikuntaa kolesterolin hallitsemiseksi ja sydänsairauksien ehkäisemiseksi.


Onko korkea kolesteroli aina vaarallista, vaikka ei olisi oireita?


Korkea kolesteroli voi olla vaarallista, vaikka siitä ei olisi näkyviä oireita. Kolesteroli ei yleensä aiheuta suoria oireita, mutta se voi johtaa vakaviin terveysongelmiin pitkällä aikavälillä, erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin, kuten sydänkohtaukseen tai aivohalvaukseen. Korkea LDL-kolesteroli (huono kolesteroli) voi kertyä valtimoiden seinämiin ja muodostaa plakkia, mikä kaventaa verisuonia ja vaikeuttaa veren virtaamista. Tämä prosessi, joka tunnetaan nimellä ateroskleroosi, voi kehittyä huomaamattomasti vuosien ajan ja lisätä vakavien komplikaatioiden riskiä ilman, että henkilö on tietoinen ongelmasta.


Vaikka oireita ei olisi, korkea kolesteroli nostaa merkittävästi riskiä sairastua sydänsairauksiin tai aivohalvaukseen. Siksi kolesteroliarvojen säännöllinen tarkkailu on tärkeää, vaikka henkilö tuntisi itsensä terveeksi. Vaaralliset plakit voivat muodostua ja revetä aiheuttaen äkillisiä terveysongelmia, joita olisi voitu ehkäistä hyvällä ennaltaehkäisyllä. Kolesterolin hallinta ruokavalion, liikunnan ja tarvittaessa lääkityksen avulla voi vähentää näitä riskejä.

Koska korkea kolesteroli on usein "hiljainen" ongelma, on suositeltavaa, että aikuiset mittaavat kolesteroliarvonsa säännöllisesti, erityisesti jos heillä on perinnöllinen taipumus, ylipainoa tai muita sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä.


Milloin kolesterolilääkitys on tarpeen?


Kolesterolilääkitys tulee usein tarpeelliseksi silloin, kun elämäntapamuutokset, kuten ruokavalio ja liikunta, eivät yksin riitä alentamaan kolesterolitasoja riittävästi. Lääkityksen tarve arvioidaan yksilöllisesti, ja se riippuu useista tekijöistä, kuten kolesteroliarvojen tasosta, yleisestä terveydentilasta ja riskistä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.


Kolesterolilääkitys, kuten statiinit, määrätään yleensä seuraavissa tilanteissa:


  1. Korkea LDL-kolesteroli: Jos LDL-kolesteroli (huono kolesteroli) on huomattavan korkea, lääkitys voidaan aloittaa riskin pienentämiseksi. Erityisesti jos LDL-arvot ylittävät 4,9 mmol/l, lääkäri voi suositella lääkitystä.

  2. Sydän- ja verisuonitautien riski: Jos henkilöllä on jo diagnosoitu sydänsairaus, kuten sydänkohtaus tai aivohalvaus, tai hänellä on suuri riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin esimerkiksi korkean verenpaineen, diabeteksen tai perinnöllisen korkean kolesterolin (familiaalinen hyperkolesterolemia) vuoksi, lääkitys voi olla tarpeen.

  3. Diabetes: Diabetes lisää merkittävästi sydänsairauksien riskiä, ja siksi monet diabeetikot saavat kolesterolilääkityksen, vaikka kolesteroliarvot eivät olisikaan kovin korkeat.

  4. Elämäntapamuutokset eivät riitä: Jos ruokavalio, liikunta ja painonhallinta eivät tuota riittävää parannusta kolesteroliarvoissa, lääkitys voi olla tarpeen tukemaan hoitoa.

  5. Yhdistelmä riskitekijöitä: Jos henkilöllä on useita sydänsairauksien riskitekijöitä, kuten tupakointi, korkea verenpaine ja perinnöllinen taipumus korkeaan kolesteroliin, lääkitys voidaan aloittaa, vaikka kolesterolitasot olisivat vain hieman koholla.


Kolesterolilääkitys ei poista tarvetta terveellisiin elämäntapoihin, vaan se toimii täydentävänä keinona vähentää sydänsairauksien riskiä. Lääkitys on usein pitkäaikainen ratkaisu, ja säännöllinen seuranta lääkärin kanssa on tärkeää, jotta varmistetaan lääkkeen teho ja mahdollisten sivuvaikutusten hallinta.


Mitä ovat statiinit ja miten ne toimivat kolesterolin alentamisessa?


Statiinit ovat yleisimmin käytettyjä kolesterolilääkkeitä, ja ne ovat erittäin tehokkaita LDL-kolesterolin (huono kolesteroli) alentamisessa. Statiinit toimivat estämällä HMG-CoA-reduktaasi-nimistä entsyymiä, joka on tärkeä kolesterolin tuotannossa maksassa. Estämällä tämän entsyymin toimintaa statiinit vähentävät kolesterolin tuotantoa maksassa, mikä puolestaan laskee LDL-kolesterolin määrää verenkierrossa.


Kun LDL-kolesterolin tuotanto vähenee, maksa alkaa myös poistaa tehokkaammin kolesterolia verestä, mikä johtaa veren kokonaiskolesterolipitoisuuden laskuun. Tämä on tärkeää, sillä korkea LDL-kolesteroli voi kerääntyä valtimoiden seinämiin, muodostaen plakkia, mikä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.


Statiinit tarjoavat useita hyötyjä sydänterveydelle:


  1. LDL-kolesterolin lasku: Statiinit alentavat tehokkaasti LDL-kolesterolia, mikä on keskeistä sydänkohtauksen ja aivohalvauksen ehkäisyssä.

  2. Verisuonten tulehduksen vähentäminen: Statiinit voivat vähentää tulehdusta verisuonissa, mikä auttaa estämään plakin repeytymistä ja verihyytymien muodostumista.

  3. Ateroskleroosin ehkäisy: Vähentämällä LDL-kolesterolin määrää statiinit hidastavat ateroskleroosin (valtimoiden kovettumisen) etenemistä, mikä parantaa verenkiertoa ja vähentää sydänkohtauksen riskiä.


Statiinit ovat erityisen hyödyllisiä henkilöille, joilla on suuri riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kuten diabeetikoille, henkilöille, joilla on perinnöllinen korkea kolesteroli, ja niille, joilla on jo diagnosoitu sydänsairaus. Vaikka statiinit ovat tehokkaita, niiden käyttöön voi liittyä sivuvaikutuksia, kuten lihaskipuja, ja ne vaativat säännöllistä seurantaa lääkärin kanssa. Tästä huolimatta statiinit ovat yksi tehokkaimmista keinoista hallita korkeaa kolesterolia ja ehkäistä sydänsairauksia.


Mitä sivuvaikutuksia kolesterolilääkkeillä voi olla?


Kolesterolilääkkeillä, kuten statiineilla, voi olla useita mahdollisia sivuvaikutuksia, vaikka suurin osa ihmisistä sietää niitä hyvin. Yleisimpiä sivuvaikutuksia ovat lihaskivut ja -heikkous, jotka voivat ilmetä erityisesti jaloissa. Tämä on yksi yleisimmistä syistä, miksi jotkut lopettavat lääkkeen käytön. Vaikka lihaskivut ovat usein lieviä, joissain harvinaisissa tapauksissa ne voivat olla vakavampia ja liittyä tilaan, jota kutsutaan rabdomyolyysiksi, jossa lihassoluja hajoaa.

Maksaan liittyvät muutokset ovat toinen mahdollinen sivuvaikutus. Statiinit voivat joskus nostaa maksaentsyymien tasoja, mikä voi viitata maksan toimintahäiriöihin. Usein nämä muutokset ovat lieviä ja ohimeneviä, mutta joskus maksan toimintaa on seurattava tarkemmin.


Ruoansulatushäiriöt kuten vatsakipu, ummetus tai ripuli voivat myös esiintyä joillakin statiineja käyttävillä henkilöillä. Vaikka nämä oireet eivät ole vakavia, ne voivat olla epämiellyttäviä.


Muistihäiriöt tai sekavuus ovat raportoitujen sivuvaikutusten joukossa, mutta tutkimustulokset näistä ovat ristiriitaisia. On viitteitä siitä, että joillakin potilailla statiinit voivat vaikuttaa muistiin, mutta vaikutus on yleensä lievä ja palautuva lääkityksen lopettamisen jälkeen.


Harvinaisempia mutta vakavampia sivuvaikutuksia voivat olla diabeteksen kehittyminen tai verensokeritasojen nousu, erityisesti niillä, joilla on jo taipumus diabetekseen. Kuitenkin statiinien hyödyt sydän- ja verisuoniterveyden kannalta yleensä ylittävät tämän riskin.

Vaikka sivuvaikutuksia esiintyy, useimmilla ihmisillä statiinit ovat turvallisia ja tehokkaita lääkkeitä kolesterolin alentamisessa. On tärkeää keskustella lääkärin kanssa, jos ilmenee haittavaikutuksia, sillä annostusta voidaan tarvittaessa säätää tai lääkitystä voidaan vaihtaa.



Voiko kolesterolia alentaa luonnollisin keinoin ilman lääkitystä?


Kyllä, kolesterolia voi alentaa luonnollisin keinoin ilman lääkitystä, erityisesti jos kolesterolitasot eivät ole merkittävän korkeat tai jos riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin on matala. Luonnolliset keinot keskittyvät ensisijaisesti elämäntapamuutoksiin, jotka tukevat terveellistä kolesterolitasapainoa ja vähentävät LDL-kolesterolin (huono kolesteroli) määrää samalla kun ne nostavat HDL-kolesterolia (hyvä kolesteroli).


  1. Ruokavalio: Ravitsemus on keskeisessä roolissa kolesterolin hallinnassa. Kuitupitoiset ruoat, kuten kaura, ohra ja palkokasvit, sisältävät liukoista kuitua (kuten beetaglukaania), joka sitoo kolesterolia suolistossa ja estää sen imeytymistä verenkiertoon. Kasvisterolit ja stanolit, joita on esimerkiksi kasviperäisissä margariineissa ja pähkinöissä, voivat myös auttaa vähentämään kolesterolin imeytymistä. Lisäksi tyydyttyneiden rasvojen, transrasvojen ja sokerin välttäminen auttaa laskemaan LDL-kolesterolia.

  2. Liikunta: Säännöllinen liikunta voi nostaa HDL-kolesterolia ja alentaa LDL-kolesterolia. Kestävyysliikunta, kuten kävely, pyöräily tai uinti, sekä voimaharjoittelu ovat tehokkaita tapoja parantaa kolesterolitasapainoa. Liikunta auttaa myös hallitsemaan painoa, mikä voi suoraan vaikuttaa kolesteroliin.

  3. Painonhallinta: Ylipaino, erityisesti vatsan alueen rasvakertymät, lisäävät LDL-kolesterolin määrää ja heikentävät HDL-tasoja. Laihduttaminen ja painonhallinta terveellisten ruokailutottumusten ja liikunnan avulla voivat auttaa normalisoimaan kolesterolitasoja.

  4. Tupakoinnin lopettaminen: Tupakointi alentaa hyvän HDL-kolesterolin tasoa ja edistää valtimoiden kovettumista (ateroskleroosia). Tupakoinnin lopettaminen voi parantaa HDL-tasoja nopeasti ja vähentää sydänsairauksien riskiä.

  5. Alkoholin kohtuukäyttö: Kohtuullinen alkoholinkäyttö (esim. yksi annos päivässä naisille ja kaksi miehille) on yhdistetty korkeampiin HDL-tasoihin. Kuitenkin liiallinen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa terveydelle haittaa ja nostaa triglyseriditasoja, joten sen suhteen tulee olla varovainen.

  6. Kasvipohjaiset rasvat: Korvaamalla tyydyttyneet rasvat, kuten voi ja rasvainen liha, tyydyttymättömillä rasvoilla, kuten oliiviöljyllä, avokadolla ja pähkinöillä, voi vähentää LDL-kolesterolin määrää ja edistää sydänterveyttä.


Elämäntapamuutokset voivat olla erittäin tehokkaita, erityisesti silloin, kun ne tehdään pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. Jos kolesterolitasot ovat kuitenkin erittäin korkeat tai henkilöllä on korkea sydänsairauksien riski, lääkärin kanssa voi olla tarpeen keskustella lääkityksestä luonnollisten keinojen rinnalla.



Miten beetaglukaani auttaa alentamaan kolesterolia?


Beetaglukaani on liukoinen kuitu, jota löytyy erityisesti kaurasta ja ohrasta, ja sillä on merkittävä rooli kolesterolin alentamisessa. Kun beetaglukaania nautitaan riittävä määrä, se muodostaa suolistossa geelimäisen aineen, joka sitoo sappihappoja. Sappihapot koostuvat kolesterolista, ja kun ne sidotaan beetaglukaaniin, ne poistuvat elimistöstä ulosteen mukana. Tämä prosessi pakottaa maksan käyttämään enemmän kolesterolia uusien sappihappojen tuottamiseen, mikä johtaa veren LDL-kolesterolin (huono kolesteroli) vähenemiseen.


Tutkimukset osoittavat, että päivittäin nautittuna vähintään 3 grammaa beetaglukaania voi auttaa alentamaan LDL-kolesterolitasoja merkittävästi. Beetaglukaanin vaikutus ei koske vain kolesterolin alentamista, vaan se parantaa myös suoliston terveyttä ja voi tukea verensokerin tasapainottamista. Kaurapohjaiset tuotteet ja beetaglukaania sisältävät ravintolisät ovat tehokas osa kolesterolin hallintaa luonnollisin keinoin.


Voivatko kasvisterolit ja -stanolit todella alentaa kolesterolia?


yllä, kasvisterolit ja stanolit voivat auttaa alentamaan kolesterolia tehokkaasti. Ne ovat luonnollisia yhdisteitä, joita löytyy kasveista, mutta niiden pitoisuudet tavallisessa ruokavaliossa ovat yleensä alhaisia. Kasvisterolit ja -stanolit vaikuttavat kolesterolitasoihin estämällä ravinnosta saatavan kolesterolin imeytymisen suolistossa. Tämä tarkoittaa, että keho joutuu hyödyntämään enemmän kolesterolia omista varastoistaan, mikä alentaa veren LDL-kolesterolia (huono kolesteroli). Tutkimusten mukaan päivittäinen annos, joka sisältää 1,5–3 grammaa kasvisteroleja tai -stanoleja, voi alentaa LDL-kolesterolia jopa 10–15 %. Näitä yhdisteitä lisätään usein erityisiin elintarvikkeisiin, kuten margariineihin, jogurtteihin ja mehuun. Kasvisterolien ja -stanolien vaikutukset ovat hyödyllisiä erityisesti niille, jotka yrittävät alentaa kolesteroliaan luonnollisin keinoin tai täydentää lääkitystä.


Miten stressi vaikuttaa kolesteroliin?


Stressi voi vaikuttaa kolesterolitasoihin epäsuorasti monella tavalla. Krooninen stressi lisää kehon kortisolihormonin määrää, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti aineenvaihduntaan ja rasva-aineenvaihduntaan. Kortisoli voi lisätä triglyseridien ja LDL-kolesterolin määrää veressä. Lisäksi stressi voi johtaa epäterveellisiin elämäntapoihin, kuten huonoihin ruokailutottumuksiin, liikunnan puutteeseen ja tupakointiin, mikä kaikki voi pahentaa kolesteroliongelmia. Stressin aikana ihmiset saattavat myös kuluttaa enemmän rasvaisia ja sokeripitoisia ruokia, mikä nostaa kolesterolia entisestään. Stressinhallinta, kuten liikunta, meditaatio ja terveellinen ruokavalio, voi auttaa pitämään kolesterolitasot tasapainossa ja parantaa sydämen terveyttä.


Miten alkoholin käyttö liittyy kolesterolitasoihin?


Alkoholin kohtuukäyttö voi vaikuttaa positiivisesti kolesteroliin, erityisesti nostamalla HDL-kolesterolin (hyvä kolesteroli) tasoja. Tutkimukset ovat osoittaneet, että yksi alkoholiannos päivässä naisille ja kaksi miehille voi nostaa HDL-tasoja, mikä auttaa suojaamaan sydäntä. Kuitenkin liiallinen alkoholin käyttö voi aiheuttaa päinvastaisia vaikutuksia. Runsas alkoholinkäyttö nostaa triglyseriditasoja, mikä voi lisätä riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Lisäksi liiallinen alkoholi voi vahingoittaa maksaa ja heikentää kehon kykyä hallita kolesterolia ja rasva-aineenvaihduntaa. On tärkeää huomioida, että vaikka kohtuullinen alkoholin käyttö voi tarjota joitain hyötyjä, alkoholin terveysriskit ylittävät usein mahdolliset hyödyt, joten sen käyttö tulee olla hallittua.


Onko kolesteroliarvojen tarkkailu tärkeää myös nuorille?


Kolesteroliarvojen tarkkailu voi olla tärkeää myös nuorille, vaikka sydänsairauksia ei yleensä ajatella nuorten ihmisten ongelmana. Perintötekijät, kuten familiaalinen hyperkolesterolemia, voivat aiheuttaa korkean kolesterolin jo varhain, ja näiden henkilöiden riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin on suurempi. Jos suvussa on sydänsairauksia, kolesterolin tarkkailu nuorella iällä voi auttaa ehkäisemään myöhempiä ongelmia. Lisäksi huonot elämäntavat, kuten epäterveellinen ruokavalio, tupakointi ja liikunnan puute, voivat nostaa kolesterolitasoja myös nuorilla aikuisilla. Varhainen tietoisuus omasta kolesterolitasosta ja terveellisistä elintavoista voi vähentää sydänsairauksien riskiä myöhemmässä elämässä.


Kuinka usein kolesteroliarvot tulisi mitata?


Kolesteroliarvot tulisi mitata vähintään kerran viidessä vuodessa, erityisesti aikuisilla, joilla ei ole sydänsairauksien riskitekijöitä. Jos henkilöllä on kuitenkin kohonnut riski, kuten perinnöllinen korkea kolesteroli, diabetes tai korkea verenpaine, mittaus olisi hyvä tehdä 1–2 vuoden välein. Henkilöillä, jotka käyttävät kolesterolilääkitystä tai joilla on sydänsairaus, kolesteroliarvoja saatetaan seurata tiiviimmin lääkärin suosituksen mukaan. Kolesterolimittauksella voidaan varhain havaita riskitekijöitä ja tehdä tarvittavia muutoksia elämäntapoihin tai hoitoihin, mikä auttaa ehkäisemään vakavampia terveysongelmia.


Mikä on kokonaiskolesterolin suositeltu taso?


Suositeltu kokonaiskolesterolin taso terveelle aikuiselle on alle 5 mmol/l. Kokonaiskolesteroli koostuu sekä LDL-kolesterolista (huono kolesteroli), HDL-kolesterolista (hyvä kolesteroli) että triglyserideistä. LDL-kolesterolin tulisi olla alle 3 mmol/l, kun taas HDL-kolesterolin suositellaan olevan yli 1 mmol/l naisilla ja yli 1,2 mmol/l miehillä. Triglyseridien tulisi olla alle 1,7 mmol/l. Nämä suositukset voivat vaihdella yksilöllisten riskitekijöiden, kuten sydänsairauksien, diabeteksen tai korkean verenpaineen, mukaan. Korkeammat kokonaiskolesterolitasot voivat lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä, joten suositusten mukainen taso auttaa pitämään sydämen terveenä.


Mikä aiheuttaa äkillisen kolesteroliarvojen nousun?


Äkillinen kolesteroliarvojen nousu voi johtua useista tekijöistä, kuten ruokavaliomuutoksista, erityisesti jos rasvaisten ja sokeripitoisten ruokien käyttö on lisääntynyt. Painonnousu, erityisesti vyötärön alueelle, voi vaikuttaa negatiivisesti kolesterolitasoihin. Stressi voi myös aiheuttaa kolesterolin tilapäisen nousun, koska keho erittää enemmän kortisolihormonia, mikä vaikuttaa rasva-aineenvaihduntaan. Tietyt lääkkeet, kuten diureetit, beetasalpaajat ja ehkäisypillerit, voivat nostaa kolesteroliarvoja. Myös sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, voivat johtaa kolesterolin nousuun. Siksi kolesteroliarvojen muutoksiin kannattaa reagoida ja neuvotella lääkärin kanssa mahdollisista syistä ja hoitovaihtoehdoista.



Voiko kolesteroli nousta, vaikka noudattaa terveellistä ruokavaliota?


Kyllä, kolesteroli voi nousta, vaikka noudattaisi terveellistä ruokavaliota. Tämä voi johtua perinnöllisistä tekijöistä, kuten familiaalisesta hyperkolesterolemiasta, joka vaikuttaa kehon kykyyn poistaa kolesterolia verestä. Myös ikä ja hormonitasapaino voivat vaikuttaa kolesterolitasoihin, vaikka ruokavalio olisi terveellinen. Liikunnan puute, stressi, tupakointi tai liiallinen alkoholin käyttö voivat myös vaikuttaa negatiivisesti kolesteroliin, vaikka ruokavalio olisikin kunnossa. On tärkeää huomata, että vaikka ruokavalio on keskeinen tekijä kolesterolin hallinnassa, muut elintapatekijät ovat myös tärkeitä. Säännöllinen liikunta, stressinhallinta ja terveiden elämäntapojen noudattaminen auttavat pitämään kolesterolin hallinnassa.


Miten tupakointi vaikuttaa kolesterolitasoihin?


Tupakointi vaikuttaa haitallisesti kolesteroliin monella tapaa. Se laskee HDL-kolesterolin (hyvä kolesteroli) tasoa, mikä heikentää kehon kykyä poistaa ylimääräistä kolesterolia verenkierrosta. Tämä voi johtaa kolesterolin kertymiseen valtimoiden seinämiin ja lisätä riskiä ateroskleroosille, eli valtimoiden kovettumiselle. Lisäksi tupakointi edistää tulehdusta valtimoissa ja voi aiheuttaa verisuonten vaurioita, mikä tekee niistä alttiimpia kolesterolin kerääntymiselle. Tupakoivilla henkilöillä on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, sillä LDL-kolesteroli (huono kolesteroli) voi hapettua helpommin tupakoinnin seurauksena. Tämä hapettunut LDL on erityisen vaarallista, koska se edistää plakin muodostumista verisuonissa. Tupakoinnin lopettaminen voi parantaa kolesterolitasapainoa nopeasti, sillä HDL-kolesteroli alkaa nousta jo muutaman viikon kuluttua tupakoinnin lopettamisesta. Tämä vähentää sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiä huomattavasti ja tukee valtimoiden terveyttä.


Mitä riskejä liittyy pitkään jatkuneeseen korkeaan kolesteroliin?


Pitkään jatkunut korkea LDL-kolesteroli aiheuttaa merkittäviä riskejä sydän- ja verisuoniterveydelle. Korkeat kolesterolitasot edistävät ateroskleroosin kehittymistä, jossa kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin muodostaen plakkia. Tämä plakin kertyminen kaventaa valtimoita ja vähentää veren virtausta, mikä voi aiheuttaa angina pectorista (rasitusrintakipua) tai johtaa vakavampiin komplikaatioihin, kuten sydänkohtaukseen tai aivohalvaukseen. Lisäksi pitkäaikainen korkea kolesteroli voi aiheuttaa perifeeristä valtimotautia, joka kaventaa jalkojen verisuonia ja johtaa verenkiertohäiriöihin. Toinen riski on, että plakkia voi repeytyä, mikä johtaa veritulppien muodostumiseen ja lisää äkillisten verisuonitukosten riskiä. Varhainen puuttuminen, elämäntapamuutokset ja tarvittaessa lääkitys voivat vähentää näitä riskejä merkittävästi.


Miten ikä vaikuttaa kolesteroliarvoihin?


Ikääntyessä kolesterolitasot pyrkivät nousemaan, mikä johtuu osittain kehon aineenvaihdunnan hidastumisesta ja hormonaalisista muutoksista. LDL-kolesteroli (huono kolesteroli) nousee luonnollisesti iän myötä, ja samalla HDL-kolesterolin (hyvä kolesteroli) taso voi laskea. Tämä voi lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä, koska keho ei enää poista kolesterolia verenkierrosta yhtä tehokkaasti kuin nuorempana. Myös hormonitasapaino muuttuu iän myötä, erityisesti naisilla vaihdevuosien jälkeen, mikä voi nostaa LDL-kolesterolia ja laskea HDL-tasoja. Iän myötä on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota terveelliseen ruokavalioon, säännölliseen liikuntaan ja kolesterolitasojen seurantaan, sillä näillä toimenpiteillä voidaan ehkäistä sydänsairauksien riskiä iästä huolimatta.


Voiko kolesterolilääkkeitä käyttää ennaltaehkäisevästi?


Kyllä, kolesterolilääkkeitä, kuten statiineja, voidaan käyttää ennaltaehkäisevästi ihmisillä, joilla on korkea riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, vaikka heidän kolesteroliarvonsa eivät olisi poikkeuksellisen korkeat. Statiinit voivat estää LDL-kolesterolin (huono kolesteroli) nousua ja vähentää plakin kertymistä valtimoihin. Tämä vähentää sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiä erityisesti henkilöillä, joilla on useita riskitekijöitä, kuten perinnöllinen korkea kolesteroli, diabetes tai korkea verenpaine. Lääkärin tulee kuitenkin arvioida tapauskohtaisesti, onko lääkitys tarpeen, sillä kolesterolilääkkeet eivät ole ensisijainen keino kolesterolin hallintaan, vaan niitä käytetään yleensä silloin, kun elämäntapamuutokset eivät riitä.


Miksi kolesteroli on tärkeä sydän- ja verisuonitautien riskin mittari?


Kolesteroli on keskeinen sydän- ja verisuonitautien riskin mittari, koska korkea LDL-kolesteroli (huono kolesteroli) edistää plakin muodostumista valtimoihin, mikä voi johtaa ateroskleroosiin eli valtimoiden ahtautumiseen ja kovettumiseen. Tämä lisää merkittävästi sydänsairauksien, kuten sydänkohtauksen ja aivohalvauksen, riskiä. Kolesteroliarvot kertovat myös kehon rasva-aineenvaihdunnan tilasta, ja ne antavat viitteitä siitä, kuinka hyvin keho poistaa ylimääräisen kolesterolin verestä. Terveelliset kolesteroliarvot, erityisesti matalat LDL-tasot ja korkeat HDL-tasot (hyvä kolesteroli), suojaavat sydäntä ja valtimoita. Säännöllinen kolesterolin seuranta on tärkeä osa sydänterveyden ylläpitoa, erityisesti henkilöillä, joilla on muita riskitekijöitä, kuten perinnöllinen taipumus, korkea verenpaine tai diabetes.



Kolesteroli alas Glucavenan avulla


Glucavena alentaa kolesterolia

Glucavena on täysin luonnollinen ravintolisä, joka alentaa korkeaa LDL-kolesterolia nopeasti ja turvallisesti. Glucavena yhdistää kaurasta peräisin olevan beetaglukaanin ja auringonkukasta uutetut kasvissterolit – kaksi tehokasta ainesosaa, joiden vaikutus LDL-kolesterolin alentamiseen on tieteellisesti todistettu ja Euroopan terveysviranomaisen (EFSA) hyväksymä terveysväite. ​ Glucavena on erinomainen valinta sinulle, joka haluat alentaa LDL-kolesterolia ilman mitään haittavaikutuksia.





Lataa ilmainen kirja: LDL-kolesteroli alas




108 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page